Tällä viikolla Turussa vietetään Pride-viikkoa, jonka aikana Salon kaupungilla on ensimmäistä kertaa Pride-liputus. Liputus on kaupungilta tärkeä viesti siitä, että ihmiset halutaan kohdata samanarvoisina. Kuntatason toimijoilla on tässä oleellinen rooli – kyse ei ole poliittisesta mielipiteestä tai aatteesta, vaan ihmisoikeuksista ja tasavertaisesta kohtelusta.
Salon kaupungin strategiaan on kirjoitettu tavoitteeksi hyvinvoiva kunta ja vetovoimainen kaupunki. Tämä toteutuu sitä todennäköisemmin, mitä paremmin vähemmistöihin kuuluvat ja heidän läheisensä tuntevat olonsa tervetulleiksi Salossa.
Moninaisuus on voimavara, mutta vielä on paljon tehtävää siinä, miten ympäröivä yhteiskunta suhtautuu erilaisuuteen. Syrjinnän kokemukset ovat monille arkipäivää. Esimerkiksi transsukupuolisen arjessa seuraavat kysymykset voivat olla jokapäiväisiä: Miten sukulaiset suhtautuvat? Pystyykö palveluihin ilmoittamaan nimen, jota käytän? Tarvitseeko minun joka päivä perustella sukupuoli-identiteettiäni muille?
Mielenterveyden ongelmia kokee lähes joka toinen suomalainen jossakin elämänvaiheessa. Tutkimusten mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöissä tämä on merkittävästi yleisempää. Esimerkiksi sateenkaarinuoret kokevat masennusoireita ja huolta mielialastaan merkittävästi useammin kuin muut nuoret. Ahdistuneisuudessa erot nuorten välillä ovat jopa kolminkertaisia. Apua tarvitsevista sateenkaarinuorista useampi kuin muista nuorista ei saa tukea ja apua ongelmiin silloin, kun sitä todella tarvitsisi. (Kouluterveyskysely 2019.)
FinFami-yhdistykset tukevat henkilöitä, joiden läheinen sairastaa tai oireilee psyykkisesti. Myös omaistyössä näemme, että jos vähemmistöön kuuluva ei tule hyväksytyksi omana itsenään, se lisää hänen ja läheistensä kuormitusta.
Avunsaannin näkökulmasta on tärkeää, että jokainen tulee hyväksytyksi omana itsenään ja saa asiallista tietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä. Joskus psyykkisesti sairastavan omainen voi kokea huolta ja hämmennystä läheisensä seksuaali- tai sukupuoli-identiteetistä. Omainen saattaa esimerkiksi ajatella erilaisuuden tai muutosten liittyvän sairauteen, vaikka näin ei olisi. Sairastavan omaisella voi olla myös pelko siitä, voiko läheiselle tai itselle seurata jotakin, jos tilanteesta puhuu ammattilaiselle. Kunnioittava kohtaaminen ja turvallisen tilan tarjoaminen vahvistavat kaikkien osapuolten hyvinvointia ja vuorovaikutusta.
Kun jonkin vähemmistöryhmän puolesta liputetaan, se ei ole muilta ryhmiltä pois. Yhden vähemmistöryhmän tasa-arvoisen kohtelun puolustaminen avaa reittejä myös muiden vähemmistöjen ihmisoikeuksien edistämiselle.
Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry
Mielipidekirjoitus on julkaistu myös Salon Seudun Sanomissa 24.8.2022.